Sydney again

Oli kumma saapua Sydneyyn taas. Paikka tuntui kuin kodilta, silla osasin helposti suunnistaa jo keskustassa. Talla kertaa Sydney tuntui hyvalta. Matkan alussa Sydneyn vilkkaus ja ihmispaljous, seka jokailtainen riehakas yoelama olivat liikaa juuri turvallisesta koti-Suomesta saapuneelle hukassa olevalle reppureissajalle. Edelleen Sydney on liian iso, jotta voisin asua taalla, mutta pidan siita enemman nyt. Ylipaataan pidan matkustamisesta koko ajan enemman. Nyt tiedan jo miten toimia hostelleissa ja osaan vain vaatia oman aikani, vaikka huonetoverit kuinka haluaisivat kysya taas mista olet ja kauanko olet ollut Australiassa. Kuitenkin nyt kaipaan jo kipeasti omaa huonetta. Heti, kun tulee tilaisuus asua muualla kuin hostellissa, tartun siihen.

Olen jo nahnyt suurimman osan Sydneyn nahtavyyksista ja loput saastan vikalle viikolle, kun tavataan taalla Ashleigh:n kanssa taas. Siispa naa pari paivaa on vaan lahinna rentouduttu ja yritetty nukkua. Ikkuna hostellihuoneessa on auki yot kuumuuden takia ja ulkoa kantautuu aania lapi yon, joten nukkuminen on keskittyny enimmakseen iltapaiviin ja aamuihin. Yolla vaan yrittaa saada unta. Tapasin siis Ayer's Rockilla kaksi tyttoa, ranskalaisen Marien ja svetsilaisen Evelinen. Mulla oli suunnitelmissa loytaa hostperhe, mutta tytot halus vuokrata campervanin ja ajella itarannikkoa ylos ja ma innostuin ja niinpa lahetaan huomenna matkaan. Tosiaan oon jo vahan kyllastyny asumaan hostelleissa, joten todella odotan reissua! Rahaa mulla ei hirveesti vaan oo, joten joudun luultavasti ettimaan taas toita, mutta murehditaan siita myohemmin! Asuntoautopakun loytaminen oli helppoa, katu hostellin vieressa oli taynna asuntoauto firmojen toimistoja.

Eilen kavin myos kahvilla Niamhin, huonetoverini Griffithista, kanssa. Oli aika hullunkurista tavata kaveri Sydneyssa kahvilla. Ihan kuin oikeesti asuisin ausseissa... Reppureissaamista on kylla vahan vaikeeta maarittaa. Kyllahan mun elama on taalla nyt, mutta en koe asuvani missaan kun yleensa pysyn samassa paikassa vain pari viikkoa. No joka tapauksessa, huomenna alkaa roadtrip ja siita tulee siistia! Vahan janskattaa ajaa, en oo koskaan ajanu pakua, enka vaaralla puolella tieta, mutta on kivaa paasta ajamaan pitkasta aikaa. (ja autolla oli ihan hyva vakuutus)