Elaimia ja rantaelamaa

Viikko Adelaidessa vierähti nopeasti, mutta ällistyn aina uudelleen, kuinka nopeasti voi tutustua ihmisiin matkustaessa. Aluksi hostelli vaikutti liian hiljaiselta. Kun saavuin kiinnitin huomiota kodikkaaseen, omaperäiseen sisustukseen ja vähäiseen ihmismäärään. „Courtyardin“ pöytien äärellä istui yksi ihminen ja keittiö oli tyhjä. Illalla juttelin parin ihan mukavan tyypin kanssa, mutta menin nukkumaan ajatuksissa vaihtaa hostellia. Seuraavana päivänä sitten Klara ilmestyi hostelliin ja tutustuttiin samantien Maraan, saksalaistyttöön. Sillä porukalla hengattiin loppuviikko ja jäin hostelliin ja aloin pitää siitä. Päätettiin lähteä tyttöjen kanssa tutustumaan Kangaroo islandiin ja saatiin mukaan lopulta amerikkalaistyttö Anna ja irlantilainen Oliver.

Reissu Kengurusaarella oli mahtava. Porukka oli ihana ja oli hauskaa, että kaikki olivat eri maalaisia. Nähtiin upeita syrjäisiä rantoja ja paljon eri eläimiä. Nukuttiin leirintäalueilla, jotka oli tosi vaihtelevan tasoisia. Ekan illan barbequealue oli upealla paikalla majakan vieressä. Tehtiin retkiruokaa kengurujen ja wallabejen ympäröimänä. Toisena päivänä leirintäalue oli vain hiekkakenttä katottomalla keittiöalueella ja kehnolla grillillä varustettuna. Sieltä oli kuitenkin lyhyt matka rannalle, jossa nähtiin delfiinejä seuraavana päivänä! Vikana päivänä käytiin opastetulla kierroksella katsomassa hylkeitä läheltä ja illalla mentiin rannalle pigviinien toivossa, mutta oltiin hieman myöhässä ja nähtiin vain yksi, joka piileskeli luolassa. Matkan aikana nähtiin myös koala, echidnoja, liskoja ja runsaasti lisää hylkeitä. Saarella olon jälkeen olin vielä pari päivää hostellissa, mutta Adelaide oli paikkana aika pieni enkä ollut suunnitellut työskenteleväni siellä, joten sitten jatkettiin Ashin kanssa matkaa. Jäin kyllä jo viikon jälkeen kaipaamaan porukkaa Adelaidessa, mutta sovittiin näkevämme myöhemmin uudelleen.

Ash ja minä varattiin junaliput maailman pisimmälle suoralle rautatieosuudelle ja hypättiin junaan kohti Perthiä. Junamatka oli aika kokemus, yövyttiin junassa kaksi yötä ja nähtiin runsaasti outbackia. Pysähdyttiin matkalla neljän asukkaan kylässä ja ihmisillä kyllä riitti huumorintajua siellä! Kylän keskellä oli muunmuassa kyltti, jossa luki: „Help our hospital, get sick!” Tavattiin asukkaista kaksi ja mention takaisin junaan hyvissä ajoin, ettei jäätäisi jumiin keskelle ei mitään.

Saavuttiin tänne Scarborough:n rantahostelliin vähän alle viikko sitten kipeästi työn tarpeessa. Tultiin juuri ennen Australia päivää, joka vietettiin kaupungissa ilotulituksia katsellessa. Pääsin taas pitkästä aikaa puhumaan suomea, sillä täällä oli kaksi suomalaistyttöä. Hostelli on rento, juuri sellainen mitä Australialta odottaa. Se on ihan rannan vieressä ja asukkaat heräilee aamulla, käy surffaamassa ja kokkailee illalla. Lähellä on ruokakauppa Coles ja pari rantakahvilaa ja baaria, juuri kaikki mitä tarvitsee. Tänne haluaisin asettua ehkä jopa pariksi kuukaudeksi. Ashleigh löysi jo töitä tokana päivänä hotellinsiivojana, joten mun on nyt etittävä kahta kauheammin. Olisi täydellistä työskennellä rantakahvilassa ja rentoutua sitten rannalla töiden jälkeen. Hengailtiin jo rannalla eilen illalla ja tänään päivällä ja kokeiltiin myös bodyboardia. Tää tosiaan on elämää ja alan tosiaan ymmärtää miks surffaus on joillekin elämäntapa 

Talviseikkailu ausseissa osa II

Oli hassua nahda Ashleigh pitkasta aikaa. Tuntu, kun ois tavannu jonkun kotoa. Mita pidempaan reissataan yhdessa, sita paremmin tullaan toimeen. Alussa kulttuuriero tais vahan hairita. Englantilaisten tapa keskustella poikkeaa suomalaisesta aika paljon. Isossa porukassa britteja pitaa vaan keskeyttaa, etta saa aanensa kuuluviin. Suomalaiset on oikeasti tosi kohteliaita keskustelijoita!

Hostellissa olo oli hotellin jalkeen tosi hassua. Se tuntui kuitenkin kotoisalta. Vietin hostellissa vain yhden yon, silla muu poppoo halusi jo jatkaa matkaa. Griffithissa tavattiin Ashin kanssa pari saksalaista, jotka aikoi kanssa suunnata Adelaideen ja sovittiin, etta reissataan Great Ocean Road yhdessa. Pojat loysivat tosi halvan auton ja ostivat retkeilykamppeita. Paastiin siis kunnolla retkeilyn makuun!

Great Ocean road oli aivan upea. Anskun perheen kanssa ehdittiin jo nahda vahan siita, mutta talla porukalla edettiin tosi hitaasti ja nahtiin paljon. Oisin nukuttiin ihanilla nakoalapaikoilla ja paivisin jokaisella pysahdyksella naki jotain uutta. Oli sademetsaa, jylhia kallioita, syrjaisia rantoja ja peltoisia kukkuloita. Jos olisin lehma, elaisin ehdottomasti GOR:n varrella. Oli ihanaa matkata rauhassa omaan tahtiin. Iltaisin kokattiin poikien retkihellalla. Reissu oli myos tosi halpa lukuunottamatta yhta yopymista. Pystytettiin teltta syrjaiselle nakoalapaikalle kansallispuistoon ja illalla sinne ilmestyi metsanvartija, joka sakotti meita aika rankasti. Tuon illan jalkeen varmistettiin kunnolla missa sai nukkua ja missa ei.

Nyt olen kotoisassa hostellissa Adelaidessa. Ash yopyy serkkunsa luona ja pojat autossa, joten saavuin ensimmaista kertaa uuteen hostelliin yksin. Se oli tosi janna tunne! Taas pitkasta aikaa haahuilin uudessa kaupungissa yksin. Eka paiva uudessa paivassa on aina hankala, mutta nyt tietaa jo, etta se on ohimenevaa. Taa hostelli ei oo mikaan menomesta, mutta kotoisa ja omantyylinen. Tanne ilmestyi tanaan Griffithista tuttu itavaltalaistytto ja oon jo aika hyvin soluttautumassa porukkaan, joten eka kerta yksin onnistu aika hyvin!

Joululoma helteessa

Uusvuos Sydneyssa

Griffithin jouluvaloja

Auts! Nyt en oo ehtiny kirjottaa aikoihin! Oon reissannu jonkun aikaa ja nyt oon taas sivilisaation keskella hostellissa Adelaidessa. Griffith tuntuu jo tosi kaukaiselta. Nyt on tapahtunut niin paljon, etten pysty kirjoittamaan kaikkea kerralla. Siispa tama on osa 1 mun talvi (aussikesa) seikkailusta.

Joulu ja uusivuosi oli mahtavia, vaikkakin kummallisia. Jouluaattona paivalla istuskeltiin helteessa terassilla ja illalla olin toissa, mika ei ollu kivaa, koska yokerho oli tuolloin aivan taynna. Australiassa kuulemma jouluna juhlitaan enemman kuin uutenavuotena. Joulupaiva on paiva jolloin joulua varsinaisesti vietetaan ja hostellissa oli iso illallinen. Koko hostellin vaki oli paikalla ja niin myos porukka hostellin taloista. Sain lahjaksi barbimukin ja lisaksi ranskalaiselta pojalta lasten palapelin. Se oli kannustuspalkinto, silla jouluviikolla tehtiin paljon isoja palapeleja ja ne oli paljon hankalempia kuin oisin aatellu! Muki tuli myos kovaan tarpeeseen, silla hostellissaoloaikanani olin hukannu kaikki ruokailuvalineeni jo ainakin kerran. Onneksi lopulta onnistuin nappaamaan ylimaaraisia haarukoita poydilta ja vaihtamaan lautasia suklaaseen, eika minun tarvinnut maksaa hukkuneista valineista.

Joulun jalkeen tyoskentelin viela pari paivaa ja sitten suuntasin Sydneyyn. Suomen puhuminen tuntu tosi vieraalta pitkan tauon jalkeen! Kieli ei meinannu taipua kankeeseen suomeen taas. Mutta oli mahtavaa nahda Anskua ja perhetta. Ja ah oli ihanaa saada hotellihuone, jossa ei tarvinnu jonottaa suihkuun ja sai omaa rauhaa! Uudenvuoden aatto meinas menna vahan pieleen. Oltiin tosi myohaan liikkella ja tarkoitus oli tavata hostellin vakea Griffithista, mutta lautat ei enaa kulkenu. Meinattiin paatya viettamaan vuodenvaihde perheiden keskella alkoholittomalla piknikalueella, mutta viime hetkella paatettiin menna pikkukapakkaan. Siella meilla kavi uskomaton tuuri. Tavattiin aussipoika, joka oli yksin ja, jolla oli ylimaaraisia lippuja vip-bileisiin Sydney Harbour Bridgen aarella. Nahtiin ilotulitukset aitiopaikalta. Uudenvuoden jalkeen lennettiin Melbourneen, josta pidin hirmuisesti. Tunnelma oli paljon rennompi kuin Sydneyssa, vaikka sekin on suurkaupunki. St. Kilda oli tosi kaunis ranta-alue upeine rantabulevardeineen ja huippukalliine ravintoloineen. Kaupungin keskusta oli moderni ja nuorekas ja ihmiset mukavia. Pidin myos isosta Botanic Gardenista, jossa ihmiset ulkoiluttivat koiriaan ilman hihnoja. Hotellissa oli kuntosali ja paasin taas vahan kuntoilun makuun. Parin paivan jalkeen oli sitten aika sanoa taas hyvastit ja Haaraset lensivat takaisin Suomeen ja ma palasin reppureissaajan arkeen.

Jatkoa seuraa pian, joten pysykaa linjoilla!